|  |

Kaustislaislähtöinen Aili Järvelä tunnetaan ennen kaikkea monipuolisena musiikin tekijänä ja sielukkaana tulkitsijana. Järvelä inspiroituu vapaudesta soveltaa jo lapsuu-dessa omaksumiaan perinnemusiikin tyylejä uusiin sävelmaailmoihin. Tätä hän toteuttaa myös vuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana julkaistavalla ensimmäisellä soololevyllään, jossa kaustislainen kansanlaulutraditio ja Järvelän juureva lauluntekijyys kohtaa tämän päivän indie-estetiikan.

Tällä hetkellä Järvelä työskentelee muun muassa Vesalan ja Matti Johannes Koivun yhtyeissä, tekee uutta soolo-ohjelmistoa ja opettaa Näppärikursseilla aina kun ehtii. 2019 Järvelälle myönnettiin Taiteen Edistämiskeskuksen yksivuotinen taiteilija-apuraha ja hän on myös Etnogaalassa ehdolla Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnonsaajaksi.

 |  | 

Amanda Kauranne  on laulaja ja lyömäsoittaja, joka ammentaa arkistojen aarteistosta ja luo se pohjanaan rohkeaa taidetta nykyhetken ilmiöistä.  Häntä kiehtoo ihmisäänen moninaisuus, perinteen rikkaus ja kansanlaulajan mahdollisuus elää vuosisataisessa laulujen ketjussa. Viime aikoina hän on työstänyt monitaiteisia projekteja, joissa tutkitaan kansanmusiikin naiskuvaa ja tasa-arvokysymyksiä, omia juuria sekä ihmisen suhdetta luontoon. 

”Elämässä tarvitaan juuria ja siipiä! Kansanmusiikilla on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa, koska siinä soi historia – sen viisaus ja painolasti – ja se elää aina tätä päivää. Millaisia lauluja laulaa nyt luodaksemme parhainta mahdollista tulevaisuutta?” 

 |  |   |

Compañía Kaari & Roni Martin on Etnogaalassa 2019 Vuoden tanssintekijä -palkitun koreografi ja tanssija Kaari Martinin sekä muusikko-säveltäjä Roni Martinin perustama monikulttuurinen ja kansainvälinen ryhmä, jonka riveissä on vuosien mittaan nähty taiteilijoita 20 eri maasta. Tanssia, musiikkia ja visuaalisia elementtejä yhdistävän ryhmän tyylin juuret ovat flamencon rytmeissä ja muodoissa. Compañia Kaari & Roni Martinin on saanut sekä kotimaista että kansainvälistä tunnustusta ja on nyt vieraillut 15 eri maassa.

Etnogaalassa ryhmä esittää osan teoksestaan KILL Carmen sekä Pentti Saarikosken runon Hullun miehen hevonen.

Tanssijat: Mariana Collado, Carlos Chamorro ja Kaari Martin.

Erno Haukkala – sousafoni, pasuuna
Samppa Leino – sousafoni, tenorisaksofoni, trumpetti
Antero Priha – trumpetti
Henrik Perelló – viulu
Roni Martin – sähkökitara ja laulu
Karo Sampela – perkussiot
Victor Carrasco – flamencolaulu 
Juan Antonio Suárez “Cano” – flamencokitara
Pablo Suárez – rhodes

 |  |  | 

ENKEL on rohkea, herkkä ja hersyvä neljän naisen pelimannibändi, jonka ohjelmisto koostuu sadan vuoden takaisista ja tuoreemmista perinnehiteistä. Musiikilliset teemat vaihtelevat heinälatoromantiikasta sanallisiin ja sanattomiin rakkauslauluihin ja riipivästä ikävästä hikiseen hiihtokilpaan. Yhtyeen otteessa yhdistyvät luova hulluttelu ja syvä kunnioitus perinnettä ja omaa pelimanniutta kohtaan.

ENKELin molemmat albumit We Are ENKEL (2018) ja Pappilan hääyö (2016) valittiin ilmestyessään Vuoden kansanmusiikkilevyiksi. Yhtye on esiintynyt laajasti erilaisilla estradeilla Suomessa ja muualla Euroopassa. 

Leija Lautamaja – 2,5-rivinen haitari, laulu
Miia Palomäki – 2,5-rivinen haitari, laulu
Maija Pokela – kantele, laulu
Iida Savolainen – alttoviulu, laulu

 |  |  | 

Helsinki-Cotonou Ensemble on helsinkiläisen kitaristi Janne Halosen ja beniniläisen lyömäsoittaja/laulaja Noël Saïzonoun luotsaama kahdeksanhenkinen yhtye.

Projekti sai alkunsa, kun Halonen, rumpali Juha Räsänen ja basisti Sampo Riskilä matkustivat Beniniin, Länsi-Afrikkaan 2012. Sittemmin HCE on esiintynyt 16 eri maassa ja julkaissut neljä albumia. Yhtyeen musiikki on yhdistelmä beniniläisiä Voodoo-rytmejä, afrobeatia, jazzia, funkkia ja tarttuvia melodioita. 

Jouko Kyhälä on ensimmäinen huuliharppu pääsoittimenaan Sibelius-Akatemiasta maisteriksi valmistunut ja sittemmin myös tohtoroitunut, huuliharpputohtoriksi. Hänet tunnetaan parhaiten huuliharppuyhtye Svängin vetäjänä, mutta hän keikkailee ahkerasti soolona ja yhdessä useiden muiden artistien ja ryhmien kanssa. Kyhälä toimii lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmässä.

| 

Paula Huhtanen on ITE-taiteilija Sarkolan kylästä Nokialta. Lapista lähtöisin oleva taiteilija julistaa ”iloismia”, joka purkautuu värikkäinä maalauksina ja kollaaseina. Maalaukset löytävät paikkansa myös uniikeissa esineissä ja asusteissa. Etnogaalassa Huhtanen on mukana värikylläisin maalauksin. Pääteos kantaa nimeä Etno, rauha ja rakkaus. Gaalavieras voi istahtaa koristeelliseen nojatuoliin ja ottaa itsestään kuvan iloismin interiöörissä. Paula Huhtasen taidetta on mukana Etnogaalassa yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa ja osana ITE-taiteen juhlavuotta 2020. MSL on valinnut Huhtasen Vuoden ITE-taiteilijaksi.

www.paulahuhtanen.fi

Vuoden 2020 kansanmusiikin ja kansantanssin yleisteema on “Tanssiin kutsu!“. Kansanomaisessa paritanssissa elävä ruumiinperintö linkittyy osittain katkeamattomana yli 200-vuoden taakse. Sottiisit, jenkat, valssit, masurkat, polskat ja polkat ovat tänä päivänä arvokasta kansallista kulttuuriperintöä, jota on jaettu sukupovikerrostumissa keholta toiselle. Tanssilajien ytimessä on saumaton vuorovaikutus tanssin ja musiikin välillä. Kansanomaisessa paritanssissa tekijyys ja tanssin omistajuus kuuluvat tanssijoille itselleen. Tämän vuoksi tanssi saa elinvoimansa muuntelusta ja vapaasta viennistä. Jokaisella tekijällä on oma jalanjälkensä tai tyylinsä, jota sovitetaan tanssitilanteessa saatuihin impulsseihin.

Kansanomainen tanssiasento kääntyy tyypillisimmillään sisäänpäin. Tanssi pyrkii ensisijaisesti kahdenvälisyyteen mieluummin kuin esittävyyteen. Askelissa, liikkeissä ja tanssiotteissa funktionaalisuus on keskiössä, ja koristeet sekä muut ulkoiset elementit tulevat mukaan hienovaraisina mausteina.

Etnogaala 2020 lämmitetään sisään paritanssin keinoin. Jokainen gaalavieras saa liittyä mukaan tanssin pyörteeseen ja tuoda oman tanssijalanjälkensä yhteiselle alustalle. Koskettaa, ruumiillistaa, kuunnella, ehdottaa, kysyä, hengästyä ja hullaantua – siinäpä avainverbit onnistuneeseen Etnogaalaan.

Lämppäreinä mm. Pispalan Sottiisin paritanssilähettiläät, Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutus, Santasportin tanssijakoulutus, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän opiskelijoita sekä Centria ammattikorkeakoulun musiikkipedagogi-opiskelijoita. Tanssien loppusoiton ilmoille kajauttaa huuliharppuvirtuoosi Jouko Kyhälä.